Sanna Tenkula Ympäristörikosta vastaan

Avotulikielto ei poliisia kiinnosta

Suomen Palopäällystöliitto muistuttaa, että metsä- ja maastopalot ovat pitkän kuivan jakson aikana suuri uhka ja avotulen teko metsään tai sen läheisyyteen on metsäpalovaroituksen aikaan kielletty, eikä sitä saa muutenkaan tehdä ilman maanomistajan lupaa. Yksi tupakin natsakin voi aiheuttaa mittavat vahingot.

Oulaisissa maastopalovaroitusaikana poliisi ei puuttunut avotulen tekoon. Alueellamme on metsäpalovaroitus. Kotipihani vieressä on toiminut kivilouhimo ja alue tuhottiin aika päiviä sitten lupaehtojen vastaisesti. Poliisia emme ole saaneet ympäristörikosta tutkimaan, vaan asiaa on palloteltu vuosikymmeniä.

Alueesta on nyt muodostunut nuorten juopottelupaikka, vaikka alue on "vaarallinen ja turvaton", kuten viranomaiset toivat kaava-asiassa esille. Olemme menettäneet yöunemme toistuvien yöllisten metelöintien ja nuorisoporukoiden häiriökäyttäytymisen vuoksi. Louhimolle ei ole edes lupa mennä, koska se on porteilla, aidoilla ja kieltokylteillä suljettu alue.

Täällä palaa öisin nuotio ja alue on nykyisin vielä metsittyneempi: http://www.kotinet.com/veikko.tenkula/ilmakuva.html

http://www.kotinet.com/veikko.tenkula/luiskaus.html


Laki sanoo selvästi sanktioista, jos varoitusta ei noudata.

Poliisi toimintaa ei voi kehua. Soitin eräänä yönä poliisit paikalle, koska avotuli roihusi ja meluaminen häiritsee nukkumistamme. Yksityistiemme on jatkuvan liikenteen häiritsemä. Poliisi ei puuttunut avotulen tekoon, eikä kotirauhan rikkomiseen, vaan kehujen kera juopotteleva porukka sai poistua alueelta ja taas seuraavina öinä sama jatkuu. Roskat ja säretyt lasipullot jätetään maastoon ja yksityistiemme varrelle asukkaiden haitaksi.

Poliisi ei puuttunut myöskään yksityistiemme käyttöön, vaikka yksityistie on kiinteistöjen yksityisomaisuutta, josta tieosakkaat huolehtivat omalla kustannuksellaan. Yksityistien omistavat tien varrella olevat kiinteistöt, ei siis kunta tai valtio. Yksityistien kunnossapito ja hoito kuuluvat sen yksityisille omistajille. Jokamiehenoikeuksiin kuuluvat tilapäinen jalankulku, pyöräily, hiihtäminen ja ratsastus ovat yksityistiellä sallittuja, kunhan liikkuminen ei tuota vahinkoa, haittaa tai häiriötä.

Louhimolla kulkevista porukoista on tullut lähes taukoamaton häiriö mopo- ja autorallien sekä metelöimisen vuoksi toisinaan lähes läpi yönkin. Poliisi ei puutu vaikka yksityisen tien käyttöä voidaan rajoittaa: ”Tieosakkaat taikka tiekunta voivat yleisesti kieltää kaikilla tai joillakin moottori- tai hevosajoneuvoilla tapahtuvan tien käytön tai työkoneiden kuljettamisen niiltä, joilla ei ole oikeutta tiehen.” (Laki yksityisistä teistä 80 § 3 mom.)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

42 § Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemisessä

"Pelastuslaitoksen tulee onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi toimia yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja asukkaiden kanssa sekä osallistua paikalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnittelutyöhön.

Jos viranomaiset virkatoimiensa yhteydessä havaitsevat tai muutoin saavat tietää rakennuksessa, asunnossa tai muussa kohteessa ilmeisen palonvaaran tai muun onnettomuusriskin, heidän tulee mahdollisten salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa asiasta alueen pelastusviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös kuntaa, muuta julkisyhteisöä ja näiden palveluksessa olevaa henkilöstöä sekä 18 §:n 2 momentissa tarkoitettua hoitolaitoksen ylläpidosta ja palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä huolehtivaa toiminnanharjoittajaa ja tämän palveluksessa olevaa henkilöstöä."

Lähde:

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110379

Käyttäjän NiemiMatti kuva
Matti Niemi

Sinne olisi pitänyt palokunta soittaa sammuttamaan.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Ei se tunnu poliitikkojakaan kiinnostavan nuo avotulentekokiellot kun poliitikko vartavasten syyllistyy kiellon rikkomiseen.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Harmittelin itsekkin, etten soittanut heti palokuntaa paikalle. Tiesimme ettei poliisi toimi, koska poliisin toimesta ympäristörikoksen tutkinta ei toimi alueella.
Varomattomasta tulen käsittelystä voi seurata sakkorangaistus. Tulen teko on kestänyt viikkoja harvase ilta. Vuosia alue ollut "juopottelu" paikka ja tuli roihunnut yöt. Lähimmän talon seinään vesi montusta 60 m. ja kivi kasat muutaman metrin talon seinästä. Maasto on erittäin kuivaa ja metsittynyttä.

Metsäpalovaroitus aikanakaan ei poliisi toimi.

Nuotiota tai muuta avotulta ei saa koskaan sytyttää, mikäli voimassa on kovan tuulen varoitus tai metsä- ja ruohikkopalovaara.

Alueen pelastusviranomainen voi kieltää avotulen teon tai muun tulipalon vaaraa aiheuttavan toiminnan määräajaksi, kun tulipalon vaara on ilmeinen. Kiellosta ilmoitetaan alueen tiedotusvälineissä.

Mikä on avotuli?

Nuotio tai muut vastaava, josta tulen on mahdollista päästä irti maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Eilen illalla klo. 23.00 ralli alkoi kotitiellämme kiihtymään louhimolle. Tämä porukka suostui nyt poistumaan käskystäni.

Edellinen yö oli täysin nukkumaton häiriöiden vuoksi.Aamulla töihin lähti nuoristamme kaksi sairaanhoitajaa, fysioterapeutti täysin nukkumattoman yön jälkeen. Tyttäremme sanoi jo illalla ikkunat aivan tärisee, kun huutavatkin niin paljon "soita poliisit" haluan nukkua yön, että jaksan työpäivän.

Tahallinen kotirauhan rikkominen on kielletty. Kotirauhan rikkomista on mm. luvaton tunkeutuminen kotirauhan suojaamalle alueelle tai metelöinti.
Aamu yöllä klo 3 soi musiikki vielä kovaa louhimon nuotion vierestä, mutta poliisi ei toimi.

Avotulen teko Pelastuslaki 2 luku 6 §
Nuotiota tai muuta avotulta ei saa sytyttää, jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen.
Avotulta ei saa tehdä toisen maalle ilman maanomistajan lupaa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Pelastuslaissa avotulella tarkoitetaan

- nuotio on avotuli
- avotuli on myös muu vastaavaa tulen käyttö, josta tulen on mahdollista päästä irti joko maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi

Pelastuslain tarkoittamaksi avotuleksi ei katsota

- maapohjasta eristettyjä grillejä tai tiilisiä tai kivisiä tulisijoja, joista tuli ei pääse leviämään myöskään kipinöinnin vuoksi; ja
- edellisiä vastaavia laitteita, joista tuli ei voi päästä leviämään maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi

Kertakäyttögrillin käyttö katsotaan avotulen teoksi

- kevytrakenteisten, suoraan maapohjalle asetettavien ja helposti tuulessa kaatuvien grillien ja vastaavien muiden tulisijojen käyttö katsotaan pelastuslaissa avotulen teoksi
- niitä ei siten saa käyttää metsäpalovaroituksen aikana tai jos tulipalon vaara on muun syyn johdosta ilmeinen
- ”kertakäyttögrillejä” (pelastuslain mukaisena avotulena) ei myöskään saa käyttää toisen maalla ilman maanomistajan lupaa

Nuotiota tai muuta avotulta ei saa sytyttää

- jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen

Metsäpalovaroituksen aikana ei saa sytyttää avotulta

- metsäpalovaroituksen aikana avotulen teko on kielletty

- Ilmatieteen laitos antaa metsäpalovaroituksen alueelle, jossa metsäpalon vaara maanpinnan kuivuuden ja sääolosuhteiden johdosta on ilmeinen
- Ilmatieteen laitos huolehtii siitä, että metsäpalovaroituksesta tiedotetaan tarpeeksi laajasti

Avotulen tekoon tarvitaan maanomistajan lupa

- avotulta ei saa tehdä toisen maalle ilman maanomistajan lupaa

Pelastusviranomainen voi kieltää avotulen teon, jos tulipalon vaara on ilmeinen

- kieltää avotulen teon pelastustoimen alueella tai osassa sitä määräajaksi
- kieltomahdollisuus on kuitenkin rajattu kohdistuvaksi ainoastaan avotulen tekoon
- päätöksestä tiedotetaan tarpeeksi laajasti

Pelastusviranomainen voi tarvittaessa heti keskeyttää toiminnan, josta on

- välitön tulipalon tai muun onnettomuuden vaara

Rangaistukset kieltojen rikkomisesta

- pelastuslain 6 §:ssä säädettyjen kieltojen rikkomisesta voidaan rangaista pelastusrikkomuksena

--

Lisätietoja avotulen tekoon liittyvistä asioista saa

- paikalliselta pelastusviranomaiselta tai
- oman kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta"

Lähde:

http://www.pelastustoimi.fi/turvatietoa/ehkaise-pa...

---

Sanna, oletko ottanut asiasta yhteyttä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen? Kunnallakin on velvollisuus toimia asiassa yhdessä muiden viranomaisten kanssa (kuten ensimmäisessä kommentissani olevassa lainkohdassa kerrotaan).

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Poliisi toimimattomuus avotulen tekoon ja kotirauhan rikkomiseen puuttumattomuus johtuu, koska jo louhinnan aikana poliisi ei puutu törkeisiin ympäristö rikoksiin. Kukapa omiaan laiminlyöntejä tutkisi?

Maa-aineslaista on tullut täysin villi ja valvomaton!
Vaikka maa-aineslaissa on hallintopakkoa ja rangaistuksia koskevat säännökset lainvastaiseen toimintaan syyllistyttäessä. Kaikki tuhotaan alueet jätetään kuin sotatantereet tuhottuna. MAL 14 § hallintopakko.
Teettämistoimenpiteet voidaan suorittaa, vaikka ottamisalue ei olisi rikkojan tai laiminlyöjän omistuksessa tai hallinnassa. MAL:in tavoitteenahan oli ainesten otto ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla.

Alueet tuhotaan asutuksen vieressä, käytetään laittomasti tuhansia räjähdekiloja kertapaukuissa ja kaikki lain edellyttämä pakollinen maisemointi jätetään toteuttamatta.

Valtavat räjäytystyömaat saavat toimia ilman lain velvoitteita. Laki 390/2005 ja asetukset edellyttää, että poliisin on tarkistettava toiminta, mutta poliisi ei tarkista, koska ei ole Tukesin lupaa, jota asutuksen vuoksi ei voi edes laillisesti saada!

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Sanna, olimmekin samaan aikaan lähettämässä viestejä.

Edellisen viestini sisäministeriön linkissä kerrotaan selvästi näin:

"Valvontatehtävät

Pelastuslaitos valvoo alueellaan pelastuslaissa määriteltyjen varautumisvelvollisten vastuiden ja tehtävien noudattamista. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitos tekee palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. Palotarkastusten yhteydessä pelastusviranomaiset kiinnittävät huomiota myös muiden onnettomuuksien kuin tulipalojen ehkäisyyn. Pelastuslaitoksella on myös kemikaaliturvallisuuslain mukaisia viranomaistehtäviä." - -

http://www.pelastustoimi.fi/pelastustoimi/onnettom...

---

Kyllä asian valvontavastuu kuuluu pelastuslaitokselle. Ottaisin yhteyttä heti alueella toimivaan pelastuslaitokseen, jos poliisi ei toimi.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Avotuli on ollut asutulla alueella jo vuosia vaara!

Pelastuslaitoksella on myös kemikaaliturvallisuuslain mukaisia viranomaistehtäviä." - -

http://www.pelastustoimi.fi/pelastustoimi/onnettom...

Räjähteisiin liittyvä valvonta kuuluu ensisijaisesti poliisille. Koko maassa tämä sama puuttumattomuus pelastusviranomainen ei astu poliisin varpaille. Koska poliisin valvonta pettää.

Räjähdysaineen käyttöä ja varastointia saa harjoittaa vain Turvatekniikan keskuksen luvalla. Kun Tukesin luvat olisi haettu ja myönnetty, laki edellyttää tämän jälkeen poliisia tarkistamaan varastojen lain mukaisuuden, eli laissa on valvontavelvollisuus myös poliisilla: (79 § räjähteiden käyttö), (78 § ilmoitus räjäytystyöstä) ja ( 13 luku 60 § vaatimukset).

https://www.poliisi.fi/luvat/ilmoitus_rajaytystyosta

POLIISI http://www.poliisi.fi/luvat/ilmoitus_rajaytystyosta

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Räjäytystoiminta laissa vaatii myös pelastusviranomaisen toimintaa!

Näin toimii vastuuttomuus ja laittomuus. Pelastuslain vaatimukset jää myös toteuttamatta.

Ensinnäkin poliisin kuuluu huomioida, mutta Tukesilta ei ole lupia, eikä niitä asutuksen/ turvamääräyksien vuoksi voi edes saada. Poliisin valvonta vastuuseen kuuluu huomioida lain vaatimukset ja Tukesin ja poliisin valvontaan kuuluu, että toiminnanharjoittajan on osoitettava, että varasto täyttää vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuuslain (390/2005) yleiset turvallisuusvaatimukset, räjähteiden valmistuksen, käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista annetun asetuksen (1101/2015) vaatimukset ja että varasto on toimintaa koskevien standardien mukainen. Räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta annetussa asetuksessa (819/2015) vaatimukset.

MIKSI POLIISI EI PUUTU?! Näytöksi yksi esimerkki Vihdin Hankasalonmäeltä ja poliisilla on tiedossa laiton toiminta, koska alla Tukesin vastaus asukkaille ja rikosilmoitukset makaa ministeriössä ja kirjauksia ei tehdä Rikille:

Lainaus Tukesin vastauksesta ko. työmaasta: ”Tukes 10.4.2017 antanut vastauksen, Hankasalonmäelle ei ole haettu varastolupaa. Toiminnanharjoittaja tietää, että varasto vaatisi Tukesin luvan. Asia on varmistettu toiminnanharjoittajan edustajalta 7.4.2017. Toiminnanharjoittajan hakiessa mahdolliselle räjähdevarastolle lupaa, tullaan turvallisuusvaatimusten täyttäminen (mm.suojaetäisyydet) selvittämään siten kuin säädökset edellyttää. Lisäksi laitetaan kuuleminen, johon asianomaiset voivat antaa muistutuksen ja mielipiteen asiasta”.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Jokamiehenoikeuksia ohjaavat ja rajoittavat lisäksi vesi-, vesiliikenne-, maastoliikenne-, pelastus-, jäte- ja luonnonsuojelulait.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Sanna, sinulla on mahtava tietopaketti asiasta! Älä nyt anna periksi!

Myös poliisilla on esimiestaso ja omat valvojansa, jos ns. jalkatyötä tekevät paikallispoliisiviranomaiset eivät hoida virkavelvollisuuttaan toimia asiassa.

Ks. alla:

https://www.poliisi.fi/asiakaspalvelu/poliisin_toi...

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Tiedämme "Myös poliisilla on esimiestaso ja omat valvojansa, jos ns. jalkatyötä tekevät paikallispoliisiviranomaiset eivät hoida virkavelvollisuuttaan toimia asiassa".

Rikosilmoitukset muuttuvat kanteluiksi ministeriössä ja rikosilmoituksia ei kirjata "Rikille". Maan tapa!

Poliisin toimista vastataan aivan muuhun mistä kannellaan.

VKSV ja kansalaisten kusetus olen kirjoittanut tästä. Me tavalliset kansalaiset emme saa tutkimuksia eikä oikeita vastauksia VKSV:sta, kun vaadimme valtakunnansyyttäjää toimimaan. Kauanko kansalaisia saa kusettaa vielä vuonna 2018?
Omassa tapauksessamme tutkittavana olisivat selkeästi viranomaisten esteellisyydet ympäristörikoksien peittelyssä. Samat viranomaiset vuosikymmeniä peittävät omia ja kollegoidensa virkarikkeitä.

http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249130-vks...

Olemme tehneet toistuvasti rikosilmoituksia, mutta emme ole saaneet niihin edes vastauksia. Teimme laajan tutkimuspyynnön Sisäministeriölle vuonna 2005. Rikosilmoituksiin ei vastattu, eikä niitä edes kirjattu rikosilmoitusjärjestelmään (Rikille). Sisäministeriössä asia muutettiin kanteluksi ja 4 vuotta taistelimme tutkinnan aloittamiseksi ja asiaa vain pyöriteltiin sisäministeriössä. Tämän jälkeen pyysimme siirtämään VSV:lle.
Valtakunnansyyttäjänvirasto teki päätöksen 9.9.2009: ”Asiakirjamateriaalista käy ilmi, että mahdollinen rikostunnusmerkistön mukainen louhinta ja räjäytystyö on suoritettu 1990-luvun alussa. Tältä osin on selvää, että rikosten syyteoikeudet ovat vanhentuneet, eikä tutkintaa voida edes aloittaa. Tämä koskee myös samoihin tekoaikoihin tapahtuneita valvonnan laiminlyöntiin liittyviä virkarikoksia.”

Valtakunnansyyttäjänvirasto jätti tutkimatta ja vastaamatta vuosina 2000-2009 ja eteenpäin tapahtuneet viranomaisten lainvastaiset toimet. Toiminta jatkui koko ajan ja mm. millä mm. 2000 vuonna yrittivät salata, että louhintaa ei olisi tapahtunutkaan.

Poliisi teki perättömän paperin, että luvat 2013 vuonna olisi. Louhijakin myönsi ettei ole lupia.

80- luvulla louhittua kiveä on myyty koko ajan vielä 2015v.

Alue olisi ollut pakko maisemoida jo vuoteen 1991 mennessä, mutta edelleen sen peittely jatkuu.

Siinä vaiheessakin, kun eriviranomaiset hakivat lupia väärillä tiedoilla kaavoitusasiassa 2010 vuonna ja kiven haku alueelta jatkui, niin poliisi tekee seuraavaa: Komisario teki tutkimatta päätöksen vuonna 2013, että mitään rikosta ei ole tapahtunut, mikä on täysin keksittyä, koska kaikki louhinta on tapahtunut jo aikaisemmin ja nyt jälkikäteen kunta yrittää kaavoittaa louhosta maa-aineksen ottoalueeksi.

Näin esitettiin, ettei mitään rikosta ole tapahtunut, mutta komisario ei tutkinut sitä asiaa, että kunta väärillä tiedoilla haki kaavoitusta ja kaikki louhinta on todellisuudessa tapahtunut kymmeniä vuosia sitten.
VKSV siirrettiin 2016 v, vaatimuksemme taas samoille poliiseille.

Taas rikosilmoitus on maannut yli kaksi vuotta Oulussa ja mitään ei tapahdu vaikka 2014 v. KHO ei tehnyt kaupungille myönteistä päätöstä kaavasta ja louhimoa ei hyväksytty kaavaan. Kun eivät saaneet EO-alueeksi
(maa-aineksen otto), kaupunki omavaltaisesti vääristeli kaavaan louhosalueen kaavattomaksi.

Viranomaiset ovat ryhtyneet kyseenalaistamaan ja arvioimaan lainvoimaisen tuomioistuinratkaisun perusteita uudelleen, soveltamaan päätöstä haluamallaan tavalla ja jättäneet sen täytäntöön panematta. Kun ylin toimivaltainen tuomioistuin on antanut asiassa ratkaisunsa, kunnan viranomaisten velvollisuus on omalta osaltaan toimia siten, että päätös voidaan viipymättä panna täytäntöön. Muunlainen tilanne olisi oikeusvaltioperiaatteen vastainen ja kestämätön”. Tämän on todennut EOA ratkaisussaankin. http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2011/201...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Sanna, oletko harkinnut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen asian viemistä? Ks. alla:

HS.fi 22.7. (maksumuurin vuoksi tässä kokonaan)

”Pohjoismaiden mustana lampaana” pidetyn Suomen tuomiot Euroopan ihmisoikeustuomio­istuimessa kääntyivät laskuun – vielä 2000-luvun alussa langettavia tuli roimasti enemmän

Suomi on saanut erityisen paljon tuomioita oikeudenkäyntien pituuksista, joten lainsäädäntöä on kehitetty sen mukaisesti.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) tuomiot ovat jäsenmaita velvoittavia. EIT sijaitsee Ranskan Strasbourgissa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) tuomiot ovat jäsenmaita velvoittavia. EIT sijaitsee Ranskan Strasbourgissa. (KUVA: Vincent Kessler / Reuters)

Oona Lohilahti HS

Julkaistu: 22.7. 20:42

Suomella on ollut kyseenalainen kunnia erottua muista Pohjoismaista Euroopan ihmisoikeus­tuomioistuimessa (EIT). Suomi on saanut EIT:stä enemmän langettavia tuomioita kuin muut Pohjoismaat yhteensä – paljon muita lyhyemmällä aikavälillä.

Suomi liittyi Euroopan ihmisoikeussopimukseen vuonna 1989, ja sopimus tuli voimaan vuotta myöhemmin. Ruotsi, Norja ja Tanska liittyivät sopimukseen jo vuonna 1949.

Kuilu Suomen ja muiden välillä on kuitenkin kaventunut koko 2010-luvun. Vielä vuonna 2009 Suomi sai peräti 28 langettavaa tuomiota mutta viime vuonna vain yhden.

Mitä on tapahtunut? Tampereen yliopiston julkisoikeuden professorin Jukka Viljasen mukaan Suomi on oppinut kantapään kautta.

”Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa viitataan perusteellisemmin tapausaineistoon. Kun otettiin käyttöön menettely, että jo kansallisella tasolla voi hakea korvauksia pitkistä oikeudenkäynneistä, näitä tapauksia ei enää mene EIT:hen.”

EIT:n tuomiot ovat jäsenmaita velvoittavia. Tuomioiden perusteella jäsenmaiden on muutettava lainsäädäntöään ja hallintokäytäntöjään vastaamaan paremmin Euroopan ihmisoikeussopimusta.

Koska Suomi on saanut erityisen paljon tuomioita oikeudenkäyntien pituuksista, maan lainsäädäntöä on kehitetty sen mukaisesti. Oikeudenkäynnit kestävät edelleen poikkeuksellisen pitkään, mutta nykyään korvauksia voi hakea kansallisesti. Tämä näkyy tuomioiden ja valitusten määrässä.

Viime vuoden ainoa langettava tuomio annettiin tuttuun tapaan oikeudenkäynnin pituudesta. Tänä vuonna EIT:stä on tullut Suomeen yksi täytäntöönpanokielto ulkomaalaisasiassa ja toisesta tapauksesta odotetaan ratkaisua.

Vaikka EIT:hen valitetaan edelleen, valitukset eivät enää kovin usein täytä tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä. Viime vuonna yhdestäkään valituksesta ei tullut ilmoitusta Suomen hallitukselle.

Vuonna 2017 Suomea vastaan kirjattiin 181 uutta valitusta. Edellisenä vuonna määrä oli 196 ja sitä edellisenä 177. Vielä vuonna 2011 valituksia jätettiin paljon enemmän, 431.

Yksi syy valitusten vähenemiseen on se, että EIT on lyhentänyt valitusaikoja ja tiukentanut valitusten muotovaatimuksia vuonna 2010. Juttua ei myöskään tutkita, jos ihmisoikeusloukkauksesta ei ole ollut merkittävää haittaa.

Kaiken tämän tarkoituksena oli purkaa tuomioistuimen valtavaa valitussumaa sen jälkeen kun Itä-Euroopan maat alkoivat liittyä ihmisoikeussopimukseen. Vuonna 1990 valituksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tehtiin kaikkiaan noin 5 200, ja vuonna 2016 määrä oli jo 53 500.

Arvostelijoiden mielestä Suomen tuomioiden määrä on vähentynyt siksi, että EIT:hen valittamisesta on tullut liian vaikeaa ja teknistä ja EIT keskittyy liikaa Itä-Euroopan maiden ihmisoikeusongelmiin. Esimerkiksi vuonna 2016 puolet käsittelyä odottavista hakemuksista oli jätetty Ukrainaa, Turkkia ja Unkaria vastaan.

EIT ottaa tutkittavaksi noin viisi prosenttia kaikista valituksista.

Valitusprosessin muuttaminen ei syrji mitään yksittäistä maata mutta saattaa johtaa siihen, etteivät suomalaiset tapaukset ylitä tutkittavaksi ottamisen kynnystä. Muutosten tarkoituksena oli myös se, että jäsenmaiden tuomioistuinten päätökset vastaisivat jo valmiiksi paremmin ihmisoikeussopimuksen vaatimuksia.

Muuttuneet vaatimukset eivät Jukka Viljasen mielestä ole tarpeeksi hyvä syy arvostella sitä, että valittaminen on aiempaa hankalampaa.

”Se edellyttää vain erilaista ajattelua. On vähän kummallista, että suomalaiset asianajajatkin ajattelevat, että sinne on aika vaikea saada asiaa käsiteltäväksi. Olen saanut sellaisen kuvan, että osa hylkäyksistä johtuu teknisistä virheistä valituksen teossa, joten työ kannattaa tehdä huolellisesti.”

Kun kansalliset tuomioistuimet hyödyntävät entistä paremmin ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöä, kynnys valittaa kuitenkin nousee.

”Ihmisoikeusargumentaatio on kaiken kaikkiaan lisääntynyt kotimaisen prosessin aikana. Kertynyt oppi näkyy siten ihmisoikeussuojan tasossa.”

Kynnys valittaa voi nousta entisestään, kun elokuun alussa tulee voimaan ihmisoikeussopimuksen 16. pöytäkirja.

Sen ideana on, että jäsenvaltion korkeimmat oikeudet voivat pyytää ihmisoikeustuomioistuimelta neuvoa-antavaa lausuntoa oikeudenkäynnin ollessa vielä kesken kansallisessa tuomioistuimessa. Toisin sanoen EIT:n mielipiteen voi saada jo kansallisen oikeusprosessin aikana.

Pöytäkirjan tarkoituksena on entisestään jakaa ihmisoikeussopimuksen tulkinnan taakkaa EIT:n ja kansallisten tuomioistuinten välillä.

Viljasen mukaan tämä voi parhaassa tapauksessa estää suuriin ihmisryhmiin kohdistuvat tulkintaongelmat ilman vuosien mittaista kierrosta ihmisoikeustuomioistuimessa.

”Yhdellä tapauksella voitaisiin silloin ratkaista isomman joukon ongelmia.”

Viljanen nostaa esiin myös uuden teknologian tuomat haasteet ihmisoikeuksien toteutumiselle. Tällaiset kysymykset koskettavat käytännössä kaikkia jäsenmaita, jolloin lausuntoa kannattaa pyytää. Neuvoa-antavaa lausuntoa voi olla järkevää pyytää myös silloin, kun eri oikeusasteet ovat tulkinneet ihmisoikeuksia eri tavoin, jolloin kysymys on erityisen tulkinnanvarainen.

16. pöytäkirjan seurauksena suomalaisten valitukset EIT:hen tuskin loppuisivat, eikä niin ole tarkoituskaan käydä.

Vaikka valitukset EIT:hen ovat vähentyneet, valitukset YK:n ihmisoikeuskomiteoihin ovat lisääntyneet. YK:n komiteoissa on parhaillaan vireillä 12 valitusta, mikä on Suomen ennätys.

Ulkoministeriöstä ei osata arvioida, miksi suomalaiset valittavat nyt YK:hon.

Yksi selitys voi olla se, että kaikkiin YK:n komiteoihin ei ole voinut valittaa kovin pitkään. YK:n komiteoihin valitetaan sellaisista asioista, jotka eivät menestyisi EIT:ssä, kuten saamelaisasioista.

Komiteat eivät ole tuomioistuimia. Ne antavat vain suosituksia, eivät velvoittavia päätöksiä.

Suomea on pidetty Pohjoismaiden mustana lampaana ja verrattu Itä-Euroopan maihin tuomioiden määrän perusteella. Vuosina 1994–2017 Suomi sai 188 tuomiota, joista 140 oli langettavia. Samaan vuoteen mennessä muut Ruotsi, Norja ja Tanska olivat saaneet yhteensä 105 langettavaa.

Itä-Eurooppa-vertaus kuitenkin ontuu. Sopiva vertailukohta on vuonna 1992 sopimukseen liittynyt seitsemän miljoonan asukkaan Bulgaria, joka oli saanut viime vuoteen mennessä yli 580 langettavaa tuomiota.

Suuri osa Bulgarian langettavista koski esimerkiksi oikeutta koulutukseen, syrjimättömyyteen sekä vapauteen ja turvallisuuteen. Epäinhimillisestä tai alistavasta kohtelusta annettiin 78 langettavaa.

Sopimukseen vuonna 1949 liittynyt Turkki on puolestaan saanut noin 3 000 langettavaa. Joukkoon mahtuu räikeitä ihmisoikeusloukkauksia.

Suomi on saanut eniten tuomioita oikeudenkäyntien pituuksista sekä sananvapautta ja yksityiselämän suojaa käsittelevistä tapauksista. Loppujen lopuksi Suomen paras vertailuryhmä ovat Pohjoismaat.

Fakta

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin

Toimii Euroopan neuvoston yhteydessä. Valvoo Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittyneiden valtioiden sopimusvelvollisuuksien täyttämistä.

Tuomioistuimeen voi valittaa vasta, kun kansallisen tason oikeustoimet on käyty läpi. Tuomioistuimessa on tuomari jokaisesta Euroopan neuvoston jäsenvaltiosta. Suomen tuomariksi valittiin vuonna 2015 Pauliine Koskelo.

Euroopan ihmisoikeussopimus on tullut voimaan syyskuussa 1953. Suomessa sopimus tuli voimaan vuonna 1990. Suomi sai ensimmäisen tuomionsa vuonna 1994. Muut Pohjoismaat liittyivät sopimukseen vuonna 1949. Ruotsi ja Tanska saivat ensimmäisen tuomionsa vuonna 1976. Norjalle ensimmäinen tuomio tuli vasta vuonna 1990.

Jos jäsenvaltio on tuomioistuimen mukaan rikkonut ihmisoikeuksia, se voidaan määrätä maksamaan valittajalle hyvitystä. Tuomiot ovat jäsenmaita velvoittavia. EIT ei kuitenkaan voi muuttaa tai purkaa kansallisten tuomioistuinten päätöksiä."

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen asian vieminen on monen kohdalla osittanut pelkäksi kuplaksi. Kyllä sielläkin metkut osataan. Monilla monen vuoden taistelu ja voitto on osoittanut valituksen jälkeen, ettei asiaan kuitenkaan Suomessa muutu. Virheellisyyksiä ei ilkeyttään pureta.

Sama tyyli kuin tapauksessamme;

Komisario tasoinen poliisi teki perättömän lausuman asiakirjoihin louhijalla luvat 2010 vuoteen asti. Joita ei todellakaan ole ja Apul.valt.syyt Kalske samoista asiakirjoista louhinta loppunut 1991 vuonna asia vanhentunut.
Miten on mahdollista, että asiat menee näin ristiin samoista papereista.
Kantelu tehtiin valtak. syyttäjävirastoon pyydettiin tutkimaan komisarion perätön lausuma. Samoin pyydettiin tutkintaa, mIksi eriviranomaiset ja Tukes sallivat laittoman räjähdysaineen käytön ja varastoinnin kivilouhimoilla ja murskaamoilla. Josta oli tosi pitävät faktat.

Vastaus tuli Kalskeelta jossa oli sivuutettu kaikki tutkimuspyynnöt! Vastaus oli kuinka räjähdysainevarastointi ja valvonta kuuluu TYö-ja elinkeinoministeriölle ja sen alaiselle Tukesille. Miksi sivuutettiin tutkimuksen sisältö.
Näin vakavat virkarikokset voidaan haudata, vakavat ja vaaralliset rikokset saa jatkua.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Sanna, lopulta kyllä kannattaa asia viedä EIT:een. Vain siten voimme vaikuttaa tuleviin oikeuskäsittelyihin ja lakeihin. Jonkun pitää tehdä se "likainen työ":

Perustuslain 21 §:n 2 momentissa käytetty käsite oikeudenmukainen oikeudenkäynti on englanninkieliselle ”fair trial” -termille Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan suomennoksessa annettu käännös. Momentti sisältää vaatimuksen lainkäytön oikeussuojatakeiden turvaamisesta lailla.

Momentissa luetellaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tärkeimmät osa-alueet eli käsittelyn julkisuus, oikeus tulla kuulluksi, vaatimus päätöksen perustelemisesta sekä oikeus hakea muutosta. Luetteloa ei ole tarkoitettu tyhjentäväksi.

Vaille erillistä mainintaa lainkäytön oikeussuojatakeiden joukossa on jätetty muun muassa vaatimukset käsittelyn suullisuudesta, oikeudesta saada ─ tarvittaessa julkisen vallan kustannuksella ─ oikeudellista apua sekä oikeudesta itse valita oikeusavustaja ja neuvotella tämän kanssa luottamuksellisesti. Nämä oikeussuojan osa-alueet sinänsä sisältyvät oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin käsitteen piiriin. Niiden konkreettiset järjestelyt ja mahdolliset rajoitukset ovat jääneet lailla lähemmin säänneltäviksi, mutta näiltäkään osin lainsäädäntö ei saa vaarantaa kenenkään oikeusturvaa." - -

Lähde:

http://lainkirjoittaja.finlex.fi/4-perusoikeudet/4-2/

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Minä tiedän rajoitukset ja milloin ei saa tehdä.

Toisin on niiden ulkomaisten ihmisten kanssa, ketkä työskentelevät Suomessa alihankkijoiden firmoissa ja asustavat meidän kanssa. Ne eivät tunnu välittävän tippaakaan metsäpalovaroituksista ja olen nähnyt yhden, joka avasi oven sinne kellaritasoon tupakka suussa tupruten.

Jokainen kansalainen taloyhtiön asunnoissa tietää, että sisätiloihin ei mennä tupakka kädessä pilaamaan ilmaa ja levittämään tuhkia.

On siellä grillipaikassa paisteltu lihoja ja makkaroita vaikka oli kuinka kuivaa ja tulenarkaa säätilanne. Jälkeenpäin sinne piti tulostaa suomenkielinen että englanninkielinen metsäpalovaroitusilmoitukset grillille aikavälille, että loppuisi idioottimainen grillailu-innostus.

Ikävä kyllä, että se asenne vaan on niillä ehkä tiukassa, että osa ymmärtää ja osa ei ymmärrä, kun omassa maassakaan ei näitä uhkia ymmärretä huomata ja ovat oppineet sieltä ne asenteet.

Paremmin ne asenteet nyt muuttuivat vähitellen, kun olemme eri kielellä informoineet ja kertoneet syistä, että miksi pitää olla varovainen tai kellään ei ole enää kotia.

Koko ajan valistustyötä tehdään.

Toimituksen poiminnat