Sanna Tenkula Ympäristörikosta vastaan

Ristiriitaista lainsäädäntöä - kenen hyväksi ja millä hinnalla?

Virkamiehet tekevät ja eduskunta hyväksyy asetuksia, jotka ovat perustuslain vastaisia. Miksi hyväksyttiin asetus 800/2010, joka koskee vain melua ja pölyä? Miksi jätettiin tietoisesti huomioimatta, mitä laki 390/2005 ja asetukset edellyttävät räjäytystoiminnalta ja mitä suojaetäisyyksiä, turvamääräyksiä ja lupia edellytetään räjähteiltä?

Olemassa oleva laki, jossa on jo määritetty riittävät suojaetäisyydet räjähteiden käyttöön liittyen: Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) tarkoitetusta räjähteiden valmistuksesta, käytöstä, luovutuksesta, hallussapidosta, varastoinnista, säilytyksestä, hävittämisestä, räjähteiden ja vaarallisten kemikaalien käytöstä erikoistehosteina sekä niihin liittyvistä lupa- ja ilmoitusmenettelyistä sekä valvonnasta. Lain tarkoituksena on ehkäistä ja torjua vaarallisten kemikaalien sekä räjähteiden valmistuksesta, käytöstä, siirrosta, varastoinnista, säilytyksestä ja muusta käsittelystä aiheutuvia henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkoja. Lain tarkoituksena on lisäksi edistää yleistä turvallisuutta.

Valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010 koskee vain melua ja pölyä: ”Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä.

Asetus 2010/800 on myös vastoin STM 16:0 normeja. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19930495 

Normeissa 16:0 on mm. sirpalevaara 0,5 kg/ 500 m ja paineaaltovaara 25 kg/ 1000 m, eli laissa ja normeissa suojaetäisyydet ovat suuremmat kuin em. asetuksessa. Miksi on tehty turha asetus, joka on ristiriidassa lain kanssa? Asetuksessa jätetään mm. huomioimatta louhimo- ja murskaamotyöstä aiheutuva tärinä ja sirpale- ja paineaaltovaara. Eihän ko. työstä aiheudu vain melua ja pölyä, vaan suuria haittoja ja todellista vaaraa ympäristölle.

Samoin maakäyttö ja rakennuslaissa (MRL) määritetään tavoitteet kaikelle kaavoitukselle ja maankäytön suunnittelulle. Yksi näistä tavoitteista on turvallinen elinympäristö.  Keskeinen valvontaväline on kemikaali-turvallisuusasetuksen perusteella yrityksiltä vaadittava turvallisuusselvitys maankäyttö- ja rakennuslaissa 132/1999 sekä asetuksessa 895/1999. Lainsäädäntö edellyttää riittäviä suojaetäisyyksiä vaaraa aiheuttavien kohteiden ja asumisen välillä.  (laki 390/2005  20 § Kaavan huomioon ottaminen.)

Asetus 800/2010 ei voi kumota EU-lakeja. Suomi jäsenvaltiona ei noudata direktiivin edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä avolouhinnassa kivilouhimoilla ja murskaamoilla. Säädökset perustuvat suuronnettomuusvaaran torjuntaan koskevaan SEVESO II-direktiiviin (EY/105/2003), jota Suomikin on sitoutunut noudattamaan.

Räjähteissä on oma erityislainsäädäntö ja tarvitsee Tukesilta vielä omat luvat ja valvonnan. Turvallisuusnäkökohdat onnettomuusriskin osalta pitäisi varmistaa TUKES:n luvassa, jota ei lakia noudattaen pystyisi edes hakemaan lukuisille louhimo- ja murskaustyömaille asutuksen läheisyyden vuoksi. Nyt räjähteitä käytetään laittomasti asutuksien vieressä 10 000- 19 000 kiloon saakka. Tässä on syy, miksi ympäristöpäätöksissä räjäytystoiminta ja siihen liittyvä lainsäädäntö jätetään huomioimatta. Lakia noudattaen ei olisi mitään mahdollisuutta perustaa räjäytystyömaita yritysten hamuamille alueille, joten laki kierretään.

Perustuslaki 107 §: Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus: Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L10P107

 

Tutustukaapas:

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) ja siihen perustuvat muut säädökset, kuten VNA vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015), vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012), räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta (819/2015) ja räjähteiden valmistuksen, käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (1101/2015).

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Asutuksen vieressä todistettavasti käytetään tuhansista kiloista jopa 19 000 kiloon / kerta paukku lain vastaisesti, vaikka laki edellyttäisi Tukesilta lupaa ja räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvontaa/ tarkastusta. 300 metrin etäisyys asutukseen ei riitä näin mittavissa räjähdemäärissä.
Olemassa oleva laki, jossa on jo määritetty riittävät suojaetäisyydet räjähteiden käyttöön, käsittelyyn ja varastointiin liittyen.

Varastojen sijainnille on annettu räjähdemäärästä riippuvia suojaetäisyysvaatimuksia eri kohteista.

Samoin STM 16:0 Jos käytetyt räjähdemäärät louhimolla tuotaisiin esille, suojaetäisyys olisi kilometrejä. Käytössä ylitetään kymmenkertaisesti sallitut räjähdemäärät ja räjähteitä tarvitaan kivikuutiota kohti 1-1,4 kg ja ympäristöhaitat tällaisissa räjäytyksissä ovat niin suuret, että louhijankin salattava toiminnan todellisuus.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19930495
16:0 normeissa on kokemusperäiset taulukot.

Taulukko 6: sirpalevaaran aiheuttama vaara-alueen suuruus: 0.5kg räjähdysainemäärällä on 500 metriä. = vaara-alueen suuruus 500 metriä.
Taulukko 7: paineaallon aiheuttaman vaara-alueen suuruus: yli 25kg 1000 metriä. = yli 25kg 1000 metriä.

3) vaarallisella alueella räjäytyskohteen ympäristöä, jossa henkilö voi fyysisesti vahingoittua kivenheiton, sinkoutumisen, tärinän, painevaikutuksen, putoavien kivien tai kaasujen taikka muun sellaisen syyn vuoksi.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Asetus 800/2010 on hyväksytty vain melun ja pölyn etäisyydeksi 300 metriä ei onnettomuusvaaralliseen räjäytystoimintaan.

Lakia rikotaan avoimesti:
Tukesilta ei ole lupia eikä niitä asutuksen/ turvamääräyksien vuoksi voi edes saada. Poliisin valvonta vastuuseen kuuluu huomioida lain vaatimukset ja Tukesin ja poliisin valvontaan kuuluu, että toiminnanharjoittajan on osoitettava, että varasto täyttää vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuuslain (390/2005) yleiset turvallisuusvaatimukset, räjähteiden valmistuksen, käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista annetun asetuksen (1101/2015) vaatimukset ja että varasto on toimintaa koskevien standardien mukainen. Räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta annetussa asetuksessa (819/2015) vaatimukset.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Ympäristövalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että ympäristössä tapahtuvat toiminnot ovat lakien, asetusten sekä viranomaisten antamien lupien ja määräysten mukaisia.

Maa-aineslaki ja YSL. edellyttäisi huomioimaan lupahakemuksissa ja päätöksissä räjäytystoiminnan, mutta sitä ei huomioida, koska räjäytystoiminnassa on oma itsenäinen lainsäädäntö ja se edellyttää hakemaan Tukesin lupia, joita ei voi saada turvallisuussyistä asutuksen vuoksi.

Tapauksia on satoja ympäri maan ja asetusta 800/2010 käytetään hyväksi.
Louhimoihin liittyy valtava laiton räjähteiden käyttö ja miljoonia kiloja räjähteitä vuodessa käytetään asutuksien vieressä laittomilla keinoilla ympäri Suomen.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Hallinto-oikeudet eivät voi antaa lupaa räjäytystoiminnalle, koska siitä on oma erityislainsäädäntö. Edelleen oikeuksissa ja lupapäätöksissä viedään eteenpäin asioita kuinka räjähdysainetoimintaa ei ole huomioitu lupia myönnettäessä.

Räjähteiden käyttömäärät ovat niin valtavia, että panostusmäärät ja varastovaatimukset koskevat kilometrien päähän. Asukkailla olisi hallintolain mukaan oikeus valittaa Tukesin luvasta, mutta mistä valittaisimme, kun lupia ei edes haeta?

Hallinto-oikeudet tietoisesti hyväksyvät luvat ilman räjäytystoimintaa, vaikka maa-aines- ja ympäristölaki edellyttävät huomioimaan vaaran.

On olemassa pöytäkirjat, joista ilmenee seuraavat asiat.
Ympäristötarkastaja Oulusta myöntää, että ”Kuten totesin varsinaisesta räjäytyksestä ja räjäytystyöstä on oma lainsäädäntö kuuluvat Tukes, poliisi ja työnsuojeluviranomaisille.”

HAMINAN ympäristöviranomaisetkin ovat todenneet ympäristöluvissa: ”vaarallisten kemikaalien ja teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain Turvatekniikan keskuksen luvalla (Tukes) tai pelastusviranomaisen luvalla.” Kuuluvat Tukesin, pelastusviranomaisten ja poliisin valvontaan. Samoin turvallisuusmääräykset 16:0 normit suoraan työturvallisuusasioiden valvontaan.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

KHO tuomari Kari Kuusiniemi vahvistaa kirjassaan seuraavaa: Kemikaalilainsäädännön (räjähdelain) ja ympäristönsuojelulainsäädännön suhdetta voidaan luonnehtia rinnakkaiseksi. Kumpaakin lainsäädäntöä sovelletaan itsenäisesti ja kummankin lainsäädännön mukaiset luvat ja ilmoitukset ovat toisistaan riippumatta tarpeen. ( Lainaus Kari Kuusiniemen kirjasta).

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Asetus on ristiriidassa, koska YMP-luvat edellyttää seuraavaa:

- YMP- luvissa huomioimatta mitä ja vaikuttaa luvan myöntämisen edellytyksiin ja este luvan myöntämiselle:

- Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla: VNA 713/2014 4 § Hakemukseen liitettävät tiedot 1) muut myönnetyt luvat

5) vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) tarkoitettu suuronnettomuuden vaaran arvioimiseksi laadittu selvitys tai ympäristönsuojelulain 115 §:ssä tarkoitettu sisäinen pelastussuunnitelma;

- YSA Lupahakemus tältäkin osin virheellinen! 3 § Lupahakemuksen sisältö Lupahakemuksessa on oltava: 5) arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa taikka arvion sisältävä ympäristönsuojelulain 15 §:n mukainen varautumissuunnitelma;

- YSL 181 § pykälän seuraus on tullut esille räjäytystyö. Aiheuttaa välitöntä vaaraa hengen ja omaisuudensuojelu. YMP- ja maa-ainesluvissa huomioimatta onnettomuusvaarallinen räjäytystyö.

-Tukesin lupa jätetty hakematta tietoisesti. ja on osoitus virheellisestä lupa menettelystä. (kaikki toiminta huomioitava lupa hakemuksissa).

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

- Päätöksessä ei ole otettu huomioon maa-aineslakiin liittyviä muita toimintaa sääteleviä lakeja. mm. ottamisen vaikutuksista ympäristöön räjähdysaineita käytettäessä.

Ottamissuunnitelma on asiakirja, jonka sisältö muodostaa maa-aineslain mukaisen lupa- ja lupamääräysharkinnan keskeisen perustan.

Lähtökohtana on, että ottamissuunnitelma, jossa velvoitteet esitetään, sitoo luvansaajaa.

Luvat myönnetty ilman räjäytystoimintaa: Maa-aineslaki 11 § edellyttää ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivät sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta. (9.12.1983/928) Maa-aineslaki 3 § mm. vaara ehdottomasti kielletty = räjähdysaineet, hankkeesta aiheutuva haitta, vaara. ottamissuunnitelma 11 §.

Valtioneuvoston asetuksella maa-ainesten ottamisesta 926/2005 säädetään lupahakemuksessa esitettävistä tiedoista. 4) Tämä tarkoittaa selvitystä ympäristöhaittojen vähentämiseksi suunnitelluista toimenpiteistä, arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä suunnitelma toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailusta.

Päätöksessä ei ole otettu huomioon maa-aineslakiin liittyviä muita toimintaa sääteleviä lakeja. mm. ottamisen vaikutuksista ympäristöön räjähdysaineita käytettäessä.

Ottamissuunnitelma on asiakirja, jonka sisältö muodostaa maa-aineslain mukaisen lupa- ja lupamääräysharkinnan keskeisen perustan.

Lähtökohtana on, että ottamissuunnitelma, jossa velvoitteet esitetään, sitoo luvansaajaa.

Luvat myönnetty ilman räjäytystoimintaa: Maa-aineslaki 11 § edellyttää ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivät sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta. (9.12.1983/928) Maa-aineslaki 3 § mm. vaara ehdottomasti kielletty = räjähdysaineet, hankkeesta aiheutuva haitta, vaara. ottamissuunnitelma 11 §.

Valtioneuvoston asetuksella maa-ainesten ottamisesta 926/2005 säädetään lupahakemuksessa esitettävistä tiedoista. 4) Tämä tarkoittaa selvitystä ympäristöhaittojen vähentämiseksi suunnitelluista toimenpiteistä, arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä suunnitelma toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailusta.

- Maa-aineslaki 3 § mm. vaara ehdottomasti kielletty = räjähdysaineet, hankkeesta aiheutuva haitta, vaara. ottamissuunnitelma 11 §.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Luvat peruttava välittömästi YSL 93 § ja 181 § perusteella. Valvontaviranomaisella on aina velvollisuus ryhtyä toimiin mikäli ympäristölupaa ei noudateta.

Ympäristövalvonta koostuu valvontaviranomaisen toimista, joilla varmistetaan lainsäädännön noudattaminen, luvan myöntämisen edellytysten täyttyminen sekä luvan ja lupamääräysten valvominen.Valvontaviranomaisen on ryhdyttävä hallinnollisiin ja/tai oikeudellisiin toimenpiteisiin,jos valvontaviranomainen saa tietää, että toiminnanharjoittaja rikkoo ympäristölainsäädäntöä.

Toimituksen poiminnat