Sanna Tenkula Ympäristörikosta vastaan

Ihmisten perustuslaillisia oikeuksia rikotaan avoimesti!

Miksi?
Suomi ei ole ryhtynyt toteuttamaan jäsenyysvelvoitteiden noudattamista  (96/82/ETY) ja (96/825/EY) eli ns. Seveso II- direktiiviä. Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005).

Asetus 800/2010 ei voi kumota, mitä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) nojalla säädetään. Lain tarkoituksena on lisäksi edistää yleistä turvallisuutta, henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkoja.


Ympäristöministerinä ollessaan  Paula Lehtomäki allekirjoitti asetuksen Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 9.9.2010/800. 
VNA- ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä.

Ministeriössä varmasti on ollut tiedossa, että ko. asetus on ristiriidassa voimassa olevien räjähteisiin liittyvien lakien kanssa.  VNA 800/2010 (melu ja pöly) hyväksyy toiminnan 300 metrin päähän asutuksesta, mutta siinä ei huomioida sitä, mitä laki 390/2005 edellyttää räjähdysaineen käytöltä, käsittelyltä ja varastoinnilta. Samoin kuin mitkä suojaetäisyydet siinä tulee asutukseen louhintaräjähteitä käytettäessä.

1 luku Yleisiä säännöksiä 1 § Soveltamisala
Tässä asetuksessa säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005), jäljempänä kemikaaliturvallisuuslaki, tarkoitetusta räjähteiden valmistuksesta, maahantuonnista, käytöstä, kaupasta, luovutuksesta, hallussapidosta, varastoinnista, säilytyksestä, hävittämisestä, räjähteiden ja vaarallisten kemikaalien käytöstä erikoistehosteina sekä niihin liittyvistä lupa- ja ilmoitusmenettelyistä sekä valvonnasta.

Lisäksi Suomessa on saatettu Seveso II -direktii­vin maankäytön suunnittelua ja tuotantolaitosten turvallisuutta koskeva osuus voimaan kemikaali- ja maankäyttö- ja rakennuslainsää­dännöllä. Maankäyttöä koskeva artikla 12.
VNA 800/2010 ei riitä 300 m matka räjäytystoiminnassa. Turvamääräykset, sirpale- ja paine-aaltovaara vaativat suojaetäisyyttä huomattavasti enemmän kuin 300 m. Räjähteiden käsittelyn turvallisuuslain (390/2005) yleiset turvallisuusvaatimukset, räjähteiden valmistuksen, käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista annetun asetuksen (1101/2015) vaatimukset jätetään huomioimatta.

Asetus 800/2010 ei huomio mitä edellyttää laki 390/2005:  20 § Kaavan huomioon ottaminen Vaarallisia kemikaaleja tai räjähteitä valmistavien, käsittelevien tai varastoivien tuotantolaitosten sijoituksessa tulee ottaa huomioon sijoituspaikan ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus samoin kuin aluetta mahdollisesti koskevat kaavamääräykset.

Maakäyttö ja rakennuslaissa (MRL) määritetään tavoitteet kaikelle kaavoitukselle ja maankäytön suunnittelulle. Yksi näistä tavoitteista on turvallinen elinympäristö.  Keskeinen valvontaväline on kemikaali-turvallisuusasetuksen perusteella yrityksiltä vaadittava turvallisuusselvitys maankäyttö- ja rakennuslaissa 132/1999 sekä asetuksessa 895/1999. Lainsäädäntö edellyttää riittäviä suojaetäisyyksiä vaaraa aiheuttavien kohteiden ja asumisen välillä. 

Onko turvallinen elinympäristö, kun räjähteitä käytetään asutuksien vieressä miljoonia kiloja vuodessa ja kerta määrät n. 10 000 kg:sta ylöspäin lain vastaisesti. Turvatekniikan keskukselta ei pitäisi saada lupia. Käyttömäärät vaurioittaa talot välittömästi ja asukkaat ovat lain määrittelemällä sirpale- ja painevaara-alueella.

Hallinto-oikeuksien päätöksissä lukee näin: Räjäytystöiden säätely ei kuulu ympäristö- tai maa-aineslupien yhteydessä käsiteltäväksi, sillä räjäytystyöt on tarkoitettu niitä koskevan erikoissäätelyn mukaan toteutettavaksi. MIKSI ERIKOISSÄÄTELY on huomioimatta! Räjäytystoiminta vaatii oman erillisen lupakäsittelyn räjäytys- ja louhintatyössä. Asutuksen viereen ei voi näin mittavaa räjäytystyömaata perustaa, sillä lain edellyttämät turvamääräykset estävät. Kertaräjähdemäärät ovat 10 000 - jopa 19 000 kiloon, jollaista määrää ei voi laillisilla keinoilla 300 m. metrin päässä käyttää. Jo 10 kilon tuonti räjähteitä alueelle vaatii asuintaajamassa 300 metriä suojaetäisyyttä sirpale- ja painevaaran vuoksi, koska louhintaräjähteet kuuluvat vaarallisuusluokkaan 1.1.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19930495

 

16:0 normeissa on kokemusperäiset taulukot:

Taulukko 6: sirpalevaaran aiheuttama vaara-alueen suuruus: 0.5kg räjähdysainemäärällä on vaara-alueen suuruus 500 metriä.

Taulukko 7: paineaallon aiheuttaman vaara-alueen suuruus: yli 25kg 1000 metriä.

 

Yritykset saavat laittomasti pitää hallussaan suuria määriä räjähdysaineita, vaikka direktiivissä säädetään ilmoitusvelvollisuudesta noudattaen periaatetta, jonka mukaan on laitonta pitää hallussaan suurta määrää vaarallisia aineita ilmoittamatta viranomaisille.

http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226903-lainsaadanto-rajahteista-ja-direktiiveista-on-vain-hamaysta 

http://plus.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/20150819

http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243058-tem-jari-lindstromille-avoin-kirje

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151101

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Ministeriöissöhän oli työryhmä Tarastin, jonka tehtävä oli, lupien yhdistäminen ja lopullisena päämääränä niin kutsuttu ”yhden luukun periaate”.

Tätäkö ajettiin takaa asetusta hyväksyttäessä, että sivutetaan laki räjähteistä, koska räjäytystoiminnasta on olemassa oma erityislainsäädäntö.

Ympäristöministeriöllä on ollut tiedossa, että ko.asetus on ristiriidassa voimassa olevien lakien kanssa.

300 metriä mikä on VNA 800/2010 ei riitä yksin, koska räjähdysaineet ja niihin liittyvä laki vaativat laissa huomattavasti suuremman suoja-etäisyyden ja onnettomuusvaaran vuoksi kaavoitus tulee vastaan.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Tukesin ylitarkastaja Timo Kukkola tuo verkkolehdessä esille: ”Räjähteisiin on suhtauduttava kunnioittavasti ja niitä on käsiteltävä hyvin varovaisesti.

Kaikki räjähteet ovat vaarallisia ja erityisen vaarallisia ne ovat onnettomuuksissa.” ”Räjähteiden varastointiin tarvitaan lupa. Ennen luvan myöntämistä on arvioitava riskit ja selvitettävä varaston turvallinen sijoittaminen ja rakennevaatimukset.
Ennen kuin Tukes voi myöntää luvan varastoinnin aloittamiselle, hakijan on osoitettava, että varasto on asianmukainen”.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Miksi ylinvalvoja ei valvo, kun räjähdysainelakia ja asetuksia rikotaan murskaamoilla?

 Lisäksi Tukesin ja  poliisin valvontaan kuuluu, että toiminnanharjoittajan on osoitettava, että varasto täyttää vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuuslain (390/2005) yleiset turvallisuusvaatimukset, räjähteiden valmistuksen, käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista annetun asetuksen (1101/2015) vaatimukset ja että varasto on toimintaa koskevien standardien mukainen. Räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta annetussa asetuksessa (819/2015) vaatimukset.

Tukes 10.4.2017 antanut vastauksen asukkaille,
Hankasalonmäelle ei ole haettu varastolupaa. Toiminnanharjoittaja tietää, että varasto vaatisi Tukesin luvan. Asia on varmistettu toiminnanharjoittajan edustajalta 7.4.2017.
Toiminnanharjoittajan hakiessa mahdolliselle räjähdevarastolle lupaa, tullaan turvallisuusvaatimusten täyttäminen (mm.suojaetäisyydet) selvittämään
siten kuin säädökset edellyttää. Lisäksi laitetaan kuuleminen, johon asianomaiset voivat antaa muistutuksen ja mielipiteen asiasta”.

Toimituksen poiminnat