*

Sanna Tenkula Ympäristörikosta vastaan

Päätöksien väärä soveltaminen

Tässä malliesimerkki siitä, mitä oikeusvaltio Suomessa voidaan tehdä vastoin KHO:n päätöstä.

Viranomaiset ovat ryhtyneet kyseenalaistamaan ja arvioimaan lainvoimaisen tuomioistuinratkaisun perusteita uudelleen, soveltamaan päätöstä haluamallaan tavalla ja jättäneet sen täytäntöön panematta. Kun ylin toimivaltainen tuomioistuin on antanut asiassa ratkaisunsa, kunnan viranomaisten velvollisuus on omalta osaltaan toimia siten, että päätös voidaan viipymättä panna täytäntöön. Muunlainen tilanne olisi oikeusvaltioperiaatteen vastainen ja kestämätön”. Tämän on todennut EOA ratkaisussaankin. http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2011/20111656   

 

Oulaisten Piipsjärvi -Lehtopäähän hyväksyttiin oikeusvaikutteinen osayleiskaava vuonna 2010. Osayleiskaavan tarkoituksena on tukea Piipsjärven säilymistä ja kehittämistä elinvoimaisena maaseutumaisena kylänä. Pihapiirissämme on lupa-ehtojen vastaisesti toiminut kivilouhimo. 2010 vuonna kaupunki haki louhosaluetta väärillä tiedoilla maa-aineksen ottoon ja kaupunki kaavoitti alueen EO-alueeksi. Hallinto-oikeus kumosi tämän ja kaupunki valitti KHO:een. Valituksessaan he ovat vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin päätöksellä on kumottu Laitaperälle osoitettu Kettukallion maa-ainesten ottoalue (EO) ja kaupunginvaltuuston päätös saatetaan tältä osin voimaan. Kaupungin valitus hylättiin myös KHO:ssa.

 

KHO ei tehnyt kaupungille myönteistä päätöstä kaavasta ja louhimoa ei hyväksytty kaavaan. Kun eivät saaneet EO-alueeksi (maa-aineksen otto), kaupunki omavaltaisesti vääristeli kaavaan louhosalueen kaavattomaksi. Kaavahakemuksista ja oikeuden päätöksistä ei käy esille, että louhimoa olisi haettu kaavan ulkopuolelle, vaan hakivat EO-alueeksi, mikä kiellettiin.

Viranomaiset ovat hankkiakseen itselle ja louhijalle hyötyä muuttaneet alueen kaavattomaksi. Alue olisi ollut pakko maisemoida jo vuoteen 1991 mennessä, mutta edelleen sen peittely jatkuu.

Maatilallemme on annettu kaksi rakennusoikeutta. Rakentaminen perustuu osayleiskaavassa oikeutettuun 44 § rakentamismahdollisuuteen. Rakennuspaikka täyttää osayleiskaavan vaatimukset MRL 116 § ja 136§. Samoin tie, viemäröinti ym. ei aiheuta kaupungille kustannuksia.

Samat virkamiehet kaupunginhallitus mukaan lukien estävät laillisen rakentamisen omavaltaisesti kaavattomaksi jätettyyn alueeseen perustuen.

Eduskunta on ajanut tätä maaseudulle rakentamisen helpottamista,  muutoksella laajennettiin ja selkeytettiin yleiskaavan käyttöä suoraan rakennusluvan perusteena.  

http://www.vihdinuutiset.fi/artikkeli/292879-maaseudun-rakentaminen-ei-s...

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/maaseudulle-saa-rakentaa-1.5...

 

Kaupungin päätöksistä ja lausunnoista käy esille, että perustavat kaavattomuuden KHO:n päätökseen. KHO:n päätös ei siis jättänyt aluetta kaavattomaksi, vaan se siis hylkäsi kaupungin kaavahakemuksen nykyisen asutuksen läheisyyden vuoksi ja koska se ei täytä lain vaatimuksia turvallisesta ja terveellisestä elinympäristöstä.

1.      Oulaisten kaupunki, kaupunginhallitus 22.2.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle: “Alueen välittömässä läheisyydessä oleva kaavoittamaton alue perustuu Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen 13.11.2014 Dnro 1309/1/13.”

2.      Oulaisten kaupunki, tekninen keskus 29.10.2015 kaupunginhallitukselle: “Alueella sijaitsevan OK Graniitti Oy:n omistama Kettukallion kivilouhos ei ole tällä hetkellä toiminnassa eikä louhoksen alueella ole voimassa olevaa osayleiskaavaa.”

3.      Oulaisten kaupunki, kaupunginhallitus 11.1.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle: “Myönteinen poikkeamislupapäätös vaarantaisi myös alueen tulevan käytön suunnittelun ja ohjaamisen, koska rakennuspaikan läheisyydessä on kaavoittamaton alue. Kaavoittamattomuus perustuu KHO:n päätökseen 13.11.2014, diaarinumero 1309/1/13.”

4.      Oulaisten kaupunki, kaupunginhallitus 2.11.2015, ote pöytäkirjasta: “Alueella sijaitseva OK Graniitti Oy:n omistama Kettukallion kivilouhos ei ole tällä hetkellä toiminnassa eikä louhoksen alueella ole voimassa olevaa osayleiskaavaa.”

 

Tällaista KHO:n päätöstä ei ole olemassakaan:

KAAVOITUSKATSAUS 2015-2016: ”Korkein hallinto-oikeus on 13.11.2014 antamallaan päätöksellä pitänyt voimassa Oulun hallinto-oikeuden päätöksen koskien osayleiskaavan hyväksymispäätöksen kumoamista kiinteistöjen 563-404-35-12 ja 563-404-35-13 osalta, joten näillä kiinteistöillä ei ole voimassa olevaa osayleiskaavaa.” (Kiinteistönumerot koskevat louhosaluetta.)

http://www.oulainen.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/oulainen/embe...  

Edellistä kaavoituskatsauksen otetta kaupungin sivuilta voi verrata KHO:n päätökseen: “Valituksessaan he ovat vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin päätöksellä on kumottu Laitaperälle osoitettu Kettukallion maa-ainesten ottoalue (EO) ja kaupunginvaltuuston päätös saatetaan tältä osin voimaan." Kaupunginhallituksen valitus hylättiin myös KHO:ssa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Hallitus ja ministeri Tiilikainen haluavat poistaa kaavoitusmenettelyjen byrokratiaa ja myös rakentamisen esteitä haja-asutusalueilla.
”Maaseudulle saa rankentaa, sen pitää olla näin, tämä on kolmen hallituspuolueen yhteinen kanta.” Valtioneuvoston muutoksella 1129/2008 kumottiin MRL :n § 137 .3. ja kyseiseen pykälään lisättiin toinen momentti. Muutoksella laajennettiin ja selkeytettiin yleiskaavan käyttöä suoraan rakennusluvan perusteena.

Rakennuslupa enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen voidaan myöntää MRL 137 §:n 1 momentin estämättä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti niin määrätty.

Lisäksi Oulun hallinto-oikeuden päätöksessä s.6 (/12): ”Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena kyläkaavana, jota voidaan käyttää maankäyttö- ja rakennuslain 44§ ja 72§ mukaisesti rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Oikeusvaikutteinen yleiskaava antoi suoran rakennusoikeuden MRL:n 44 §:n mukaisesti. Luvat olisi pitänyt rakennustarkastajan myöntää, koska yleiskaavalla paikan tulee täyttää vain seuraavat vaatimukset, jotka rakennuspaikka täyttääkin: (MRL 116§)

http://www.vihdinuutiset.fi/artikkeli/292879-maase...

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/maaseu...

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Jos olet vahingossa suositellut omaa kirjoitustasi, sen saa pois klikkaamalla suosittelua uudestaan.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Tämä on yksi niitä esimerkkejä suomlaisesta oikeuskäytännöstä. Laki ja oikeus on aina kruunun puolella - ei yksityisen kansalaisen puolella. Tämä kulttuuri on syntynyt Suomessa Ruotsin vallan aikana. Ruotsin kuningas omisti maat ja mannut ja antoi niitä tarvittaessa läänityksiksi aatelisille.

Tämä näkyy tänäkin päivänä juuri tällaisissa asioissa, joissa kansalainen joutuu puolustamaan oikeuksiaan kuntaa tai valtiota vastaan. Kyllä on yksilö heikoilla. Viranomaisilla on konstinsa. Jos yksi tie menee tukkoon, niin lähdetään toiselle tielle, mutta periksi ei anneta. Lopulta yksilön voimat loppuvat oikeustaisteluun vuosikausien ajaksi. Oikeuden saannin pituus vie asianomistajilta lopulta oikeuden kokonaan, koska "aika hoiti" asian.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Hirvi oli kuninkaan omaisuutta ja kruununomaisuutta on vieläkin, jokamiehnoikeus taas koski paikallisten asukkaidenoikeutta marjojen ja sienien poimintaan, marjat poimittiin käsin varsia repimättä.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Suomessa on perustuslaki, jota vaaditaan noudatettavaksi silloin kun se sopii poliittiseen linjaan, jos taas yksityinen henkilö vaatii esim. kotirauha pykälää laillisesti tulkittavaksi, niin siihen löytyy kyllä sata syytä miksei nimenomaan ko. asia kuulu perustuslain hengeen.

Suomessa on myös eduskunnan oikeusasiamies joka valvoo, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.

Sitten on vielä Suomessa turvallisuuskomitea, se ei tee ulkopolitiikkaa, jos jotain uhkaa tms. on yhteiskunnassa niin tähän turvallisuuskomiteaan on mahdollista kerätä parhaat asiantuntijat jotka selvittävät ja esittävät ratkaisua miten uhka torjutaan.

Mutta ei nämä hienot järjestelyt toimi niin että siitä kansalaiset hyötyisivät, ehkä niiden tarkoitus on vaan turvata hallituksen linja poliittisen suunnan näyttäjänä. Vaikka suunta on suoraan päin helvettiä, lisää velkaantumista, lisää kansallisomaisuuden myyntiä yksityisiin käsiin, jne. jonkun yksityisen edun mukaista bisnestä julkisilla varoilla. (esimerkiksi syöttötariffi tuulivoimalle, S-ryhmälle, Taaleritehtaalle, läheisten edunsaajien pussiin pelaamista)

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Ei ne järjestelmät toimi on omakohtaisia kokemuksia. Viranomaisilla menee aikaa siihen, kun tekee rikosilmoituksen tai kantelun miten vastata ettei tarvitse puuttua asiaan. Virkarikos tutkinta pyyntö selvillä näytöillä muuttuu tutkimattamispäätöksesää johonkin kymmenien vuosien takaisiin asioihin. Vastaus asia vanhentunut tai on tutkittu 80-90 luvulla.

Vaikka Eduskunta hyväksyi vuonna 2006 Yhdistyneiden Kansakuntien korruption vastaisen yleissopimuksen (UNCAC, SopS 58/2006). Arviointiraportissaan YK antaa Suomelle suosituksia korruption torjunnan tehostamiseksi.

Luonnos korruption vastaiseksi strategiaksi (2016-2020)
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/.../DownloadProp...... Translate this page
Sep 20, 2016

Edellä esitetyistä luonnoksesta käy esille mm. rikostilastoista syntyy helposti mielikuva, että Suomessa esiintyy korruptiota vain vähän. Poliisin tilastoista ei kuitenkaan saa totuudenmukaista kuvaa Suomen korruptiotilanteesta (Peurala ja Leppänen 2012).

Toinen esimerkki liittyy kuntapäättäjän ja yksityisen yrityksen välisiin sidonnaisuuksiin. Yksityinen yritys A omistaa kunnan kaavoitusmenettelyyn tulevan maa-alueen.

Korruptio näkyy mm. kaavoituksessa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Perustuslaissa on myös määräys perustuslain etuoikeudesta tuomioistuimissa alempiarvoisia lakeja vastaan.
Tämä pykälä ei toteutunut, kun korkeinoikeus ei ottanut tutkittavakseen maaoikeuden perustuslainvastaista päätöstä.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Perustuslaki sivutetaan oikeuksissa ja viranomaistoiminnassa hyvin usein.

Kantatilaperiaatekin pohjautuu jo Suomen perustuslainkin mukaiseen maanomistajien tasa-arvoisen kohtelun vaatimukseen.
2014 vuonna KHO päätös. Maatilallemme on annettu kaksi rakennusoikeutta.
Nyt rakentaminen meilläkin perustuu osayleiskaavassa oikeutettuun 44 § rakentamismahdollisuuteen.

Takana on pitkä taistelu peruslaillisesta oikeudesta rakentaa haja-asutusalueelle. Kaupungin mielivalta estää nyt rakentamisen, koska hävisivät kaava asian. Nyt taistella vääryyttä ja valhetta vastaan.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Kuntatasolla kaavoitus lienee härskeintä ja hienostuneinta korruptiota mitä kuvitella saattaa. Siinä yksittäisen maanomistajan osa on karu.

Toimituksen poiminnat